torstai 27. heinäkuuta 2023
lauantai 3. kesäkuuta 2023
lauantai 14. toukokuuta 2022
tiistai 27. huhtikuuta 2021
Vauxhall Viva HC
Auto ei valmistu, vaikka aikaa kuluu
Vauxhall Viva
Törmäsin Vivaan Tampereen Nekalassa keväällä 2003. Auto oli ryhdikäs ja ulkoa sekä sisältä siistin oloinen. Näki, että siitä oli pidetty hyvää huolta. Auto oli kuitenkin hylätty kadun varteen ja joutunut kaupungin haltuun. Ehkä auto ja omistaja olivat eronneet jonkin ulkoisen tekijän vaikutuksesta.
Tein autosta tarjouksen ja se tuli minulle. Olen aina halunnut tehdä asiat turhan hyvin ja nyt aloitin aiheen opiskelun. Liityin VBCF-kerhoon ja aloitin Vivan harrastamisen.
Osien hankintaa
Autoon ei alku arvion mukaan osia paljon tarvittu, mutta kuitenkin niitä vain alkoi kertymään. Etukulman paloja hain Hämeenkyröstä, katon vesikourun uudet listat ja paljon muutakin Viva-Pekalta, Terjeltäkin jotakin. Aikaa on jo kulunut niin paljon, ettei kaikkea muista. Lisäksi jostain tuli kytkinlevy, parempi öljypumppu ja siihen sopiva virranjakaja. Startteja kertyi kanssa useita, taisi tulla Mininkin startteja. Ei ne ainakaan Vivaan kuuluneet. Rompetoreilta löytyi mm. roiskeläpät ja moottorin kumityynyt. Sisävalon kupukin tuli teetettyä. Nämähän on miltei kaikki hyllyssä odottamassa asennusta.
Työt etenevät
Auto oli kyllä ikäisekseen hyvä, mutta halusin kunnostaa sen museokelpoiseksi. Hitsaustöitä tehtiin molempiin etukulmiin, vaihdettiin hieman paloja niihin. Takalokareista löytyi myös alkavia reikiä.
Jarrut kunnostettiin, startti ja laturi samoin. Moottori oli hyvässä kunnossa, pakokaasumittaus ja puristuspaine- sekä ohivuototesti antoivat hyvät tulokset. Harmi vain, että niiden laput ovat hukkuneet.
Autosta purettiin valot, tiivisteet, listat, nimet ym., jotta saatiin ylimaalaus tehtyä asiallisesti.Alusta koteloineen ruosteenestokäsiteltiin, vanteet puhallettiin ja maalattiin.
Luonnollisesti verhoilua jouduttiin tekemään, kuljettajan penkki korjattiin osaverhoilemalla ja koko lattiamatto uusittiin. Hankin maton englannista ja se oli aivan alkuperäisen näköistä. Toki valmistaja sanoi, ettei neulomissilmukat aivan vastaavia ole. Puhui jostain kaksossilmukasta. Turvallisuuden lisäämiseksi laitoin uudet rullaturvavyöt.
Auto liikkuu
Autolla tuli ajettua muutaman kerran kodin ja työpaikan väliä. Kakkosen synkronointi vaati liki vanhanajan kaksoispoljennan, joten Tampereen läpi ajettaessa sai keskittyä siihen tosissaan. Verhoilijan luona Lempäälässä tuli myös käytyä. Hyvin auto pelasi ja fiilis oli mahtava.
Tallista toiseen
Auto oli tallissa kotona ja kaikinpuolin valmis. Kuitenkin moottoritila oli hieman huonosti tullut viimeisteltyä ja sain päähäni siistiä sen. Purin etupäätä ja paketoin moottorin maalausta varten. Pohjamaaliin sen onnistuin saamaan, siihen se lopahti. Tämän jälkeen siirtelin autoa tallista toiseen ja säännöllisesti pyörittelin moottoria.
Muita menoja
Nyt olen tullut siihen tulokseen, että autosta on syytä hankkiutua eroon. Ensiksikin, se haittaa elämääni tallissa aiheuttaen ahtautta. Toiseksi, minulle riittää muiden autojen ulkoiluttaminen. Lisäksi nuoruuteni Zyndapp M50 odottaa kunnostusta. Siihenkin on jo osat hankittuina. Kolmanneksi, pitää sitä muutakin kuin autoja harrastaa.
Auton nykykunto
Auto on muuten valmis, vain tuo moottoritila pitää osittain pintamaalata. Lisäksi tietenkin sinne kuuluvat osat pitää kiinnittää. Takapää on kunnossa, tavaratila on valmis. Sisusta on kunnossa, vain penkit ja vyöt pitää kiristellä.
Osat ovat kaikki osakokonaisuuksittain omissa laatikoissaan, ohjetekstejäkin on niihin pyritty kirjoittamaan.
Autosta on kuvia linkissä. https://aijaa.com/a/WnkIrR Siellä on myös kuvia asennusta odottavista osista. Kuvat eivät ole kovin hyvässä järjestyksessä.
Erikseen myytävät uudet osat on alun kuvissa 1-4.
Sijainti
Auto on Ylöjärvellä, Helsinki-Vaasa tien risteyskohdassa. Tampereelta 10km Vaasaan.
Yhteyttä saa s-postilla sataplus236@gmail.com tai 040 771 1555.
perjantai 10. heinäkuuta 2020
keskiviikko 10. helmikuuta 2016
keskiviikko 19. helmikuuta 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)